Mustanruunikko lv-ruuna Iiro valloitti sydämen

Iiro oli myynnissä kauan, ja palasin aina uudestaan sen myynti-ilmoitukseen. Seurasin mustanruunikon ruunan startteja aika intensiivisesti. Halu ostaa juuri tuo hevonen oli suuri! Iiro vaikutti satuhevoselta. Intuitioni sanoi, että Iiro on elämäni hevonen.

Tarjouksen teon jännitystä

16.06.2018 olimme suomenhevosemme kanssa Kannuksen kesäraveissa. Siellä oli myös Iiro. Sen tumma karva kiilsi kuumassa auringossa. Hevonen käveli ylväänä pää pystyssä, tosin hieman jännittyneenä. Muistan, kun sanoin miehelleni Terolle, että haluan tuon hevosen. Hän hymyili eikä tyrmännyt toivettani. Jokin Iirossa kiehtoi häntäkin.

Samana iltana lähetin viestin Iiron silloiselle omistaja-valmentajalle, Paulalle. Tarjosin Iirosta alemman summan mitä oli pyynti, mutta Paula ei hyväksynyt sitä. Muistan kirjoittaneeni, että tarjoukseni on voimassa niin kauan kuin hevonen on myynnissä. Taisi mennä muutama päivä, kunnes Paula ilmoitti, että hän myy hevosen tarjoamallani summalla. Muistan vieläkin sen tunteen! Uhkarohkeana siirsin sovitun summan Paulan tilille, ja sovimme Iiron hakupäivän.

Hevosenhakureissu vesisateessa

Kesäkuun loppupuolella suuntasimme Suzukin keulan kohti Pohjois-Suomea. Kesäpäivä oli synkkä, vettä satoi. Reissu oli perheen kesken kuitenkin todella hauska, vaikka varmasti kaikilla oli perhosia vatsassa, allekirjoittaneella eniten. Perillä minua odotti upea, mustanruunikko uusi hevoseni. Heti ensi hetkellä välillemme syntyi side, jonka vain hevosihmiset ymmärtävät. Sitä ei voi sanoin kuvata, se pitää tuntea itse. Tiesin, että Iirosta tulisi parhaista parhain kamuni, mutta en olisi tuolloin uskonut, kuinka paljon se minulle antaa.

Pitkäjänteistä hoitoa ja ensimmäiset startit

Kesä meni leppoisasti. Tutustuimme toisiimme ja aloitimme rauhallisen treenaamisen eläinlääkärin ja kengittäjän käynnin jälkeen. Hoidimme eläinlääkärin ohjeiden mukaan ruunan vatsaa, rukkasimme ruokintaa aiempaa sopivammaksi sekä aloitimme alettiin muuttamaan kavioiden vuolua ja kengitystä.

Ratsastelin Iiron kanssa paljon erityyppisiä ja -mittaisia lenkkejä, toisinaan myös ajoimme. Syksyllä ajoimme harjoitusraveja ja tarkkailimme hevosen kuntoa. Tämän jälkeen starttasimme paikallisraveissa, ja syyskuussa nappasimme kolmannen ja lokakuussa neljännen sijan. Totoraveissa ylsimme heti ensimmäisellä kerralla kolmannelle sijalle. Sitä seurasi niukka häviö voitosta ja toinen sija. Sitten alkoivatkin balanssiongelmat ja sijoitukset huononivat. Lisäksi hevosen vatsa alkoi taas oireilla tiuhemman starttitahdin myötä.

Voiton jälkeen tauolle

Kevät meni, miten meni, mutta kesällä Kokkolan raveissa Iiro juoksi uuden tasoitusennätyksensä 16,4. Viikko myöhemmin Iiro voitti Kannuksen totoraveissa; samassa paikassa, josta olin sen vuosi sitten ostanut. Uskomaton tunne! Kannuksen starttien jälkeen juoksunkulut eivät kuitenkaan enää onnistuneet, ja Pietarsaaren paikallisravien jälkeen päätin, että nyt jäämme tauolle.

Tavoitteena tiukkaa treeniä ja startti

Tauolla olemme edelleen, vaikka aikaa on kulunut jo puoli vuotta. Tammikuussa suuntaamme katseemme ainakin muutamiin harjoitusraveihin ja tiukempaan treenitahtiin ja toivomme, että pian vuorossa on myös ihan oikea startti. Elämme todella jännittäviä aikoja!

Hevonen on muuttunut valtavasti ja voimistunut. Tätä kehitystä tukee Nutrolin Hevonen Sportti -tuote, josta on ollut huomattavaa apua rakkaan harrastustoverini hyvinvoinnin edistämisessä. 

Kirjoitus: Vilma Malinen

Kuvat: Anu Kovalainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *