Turhapuro jäljestää nenä tarkkana FH- eli erikoisjäljellä

On hauska harrastaa lajeja, joista löytyy haastetta ja joissa ei ikinä ole täydellinen. Kun lopettelimme Uunon kanssa aktiivista kilpailemista tottelevaisuuskoulutuksessa eli tokossa, ajattelin, ettemme enää koskaan innostu yhtä paljon toisesta lajista ja pääse näyttämään vahvuuksiamme: hyvää keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä työskentelyä. Toisin kävi! Ajauduimme FH- eli erikoisjäljestämisen maailmaan, jota pidän koiraharrastuksen kuninkuuslajina. Siinä jyvät erotellaan akanoista.

Olen harrastanut bordercollieni kanssa aktiivisesti FH-jälkeä eli peltojälkeä nyt pari vuotta. Aiemmin kävimme jäljestämässä pari kertaa kesässä, emme sen enempää. Ajattelin, että harrastaisin Uunon kanssa pk- eli palveluskoirien metsäjälkeä, mutta sattumien kautta ajauduin peltojälkikurssille. Innostuin siitä kovasti lajin haastavuuden ja tarkkuuden takia.

Ihmisen jälki pellolla

FH-jäljestyksessä koira seuraa askel askeleelta ihmisen tekemään jälkeä pellolla. Ihminen on jälkeä tehdessään kääntyillyt, kaarrellut ja pudotellut esineitä, jotka koiran tulee ilmaista tai nostaa ohjaajalle.

Ohjaaja seuraa koiran työskentelyä 10 metriä pitkän liinan toisessa päässä. Koetilanteessa tuomari kävelee koirakon rinnalla seuraten tiiviisti koiran ja ohjaajan työskentelyä.

Motivaatio oltava kohdillaan

Lajin suurin viehätys on nimenomaan sen haastavuus. Koiran pitää keskittyä kaiken aikaa 120-prosenttiseti eikä ote saa lipsua hetkeksikään. Haastavuutta saadaan käyttämällä erilaisia pohjia, mutta periaatteessa lajia voi harrastaa millaisella pellolla tahansa.

Välillä voidaan ylittää ojia ja teitä tai käväistä metsän puolella. Haastetta voidaan lisätä myös jäljen pituudella ja iällä.

Tärkeää on pitää koiran motivaatio korkealla koko jäljestyksen ajan. Keskittyminen ei saisi herpaantua vieressä pomppivan jäniksen tai ohi lentävän linnun vuoksi. Koiran pitää oikeasti nauttia jäljestämisestä. Vain silloin motivaatio pysyy hyvänä, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

Viittä vailla käyttövalio

Ajattelin ensin, että emme ikinä pääse tai uskalla mennä kilpailemaan FH-jäljestyksessä; taidot eivät yksinkertaisesti riitä. Toisin kävi tässäkin asiassa, sillä tällä hetkellä Johtaja Uuno Turhapuro on lajissa melkein käyttövalio. Vain yksi ykköstulos puuttuu.

On todella vaikea uskoa, miten taitava ja mahtava koira minulla on. Se tekee aina parhaansa ja menee nenä tarkkana, vaikka ohjaaja kuin yrittäisi sössiä asiat liinan toisessa päässä!

Yhtä emme saa unohtaa. Emme olisi tässä ilman huippukoutsimme Annikaa, joka on aina uskonut Uunoon ja jeesannut meitä eteenpäin.

Itse olen epävarma uuden lajin parissa. En oikein osaa ajatella asioita tarpeeksi pitkälle. Välillä onkin vaikea ymmärtää, miten paljon koira jo osaa. Onneksi Uuno antaa minulle aina sähläykseni anteeksi. On Uunolla kestämistä!

Hyvä ongelmanratkaisija

Uunon vahvuuksia jälkityöskentelyssä ovat sinnikkyys, hyvät hermot, hyvä keskittymiskyky, rauhallisuus ja uskomaton ongelmanratkaisukyky. Jos eteen tulee uusi tilanne, Uuno miettii hetken ja lähtee sitten rauhallisesti tutkimaan tilannetta. Lähestulkoon aina se ratkaisee ongelman ilman apuani.

Uuno ei ole ikinä jättänyt jäljestämistä kesken, vaikka eteen on tullut monta haastetta ja työskentely on kestänyt pitkään. Liinan toisessa päässä on hieno kävellä, kun tietää, että Uuno hallitsee tilanteen. Annan sen hoitaa homman ja keskityn itse nauttimiseen.

Tästä olen aina välillä saanut palautetta, kun olen lähettänyt koutsille maisemakuvia koiran perässä kävellessäni. Minun pitäisi kuulemma keskittyä enemmän koiraan kuin maisemiin!

Kokeissakin olemme lähestulkoon aina saaneet positiivista palautetta Uunon keskittymisestä ja hillitystä työskentelystä. Vaikka bordercollieita näkeekin jo FH-jäljestyksen parissa, tuomareille ne eivät ole vielä kovin tuttu näky.  ”Oho, sehän osaa oikeasti jäljestää!” on kuultu parikin kertaa. Kyllä Turhapuro hommansa osaa.

Raskas laji koiralle

Jäljestyksessä koiran tulee haistella jäljentekijän jokainen askel ja seurata askelia. Kisoissa jälkien pituudet ovat 1 200–1 800 askelta luokasta riippuen. Haisteltavia askelia on siis aika monta, eli koiran on pidettävä hommasta ja keskittäydyttävä kunnolla.

Vaikka askelista ei synnykään pitkää matkaa, on uskomatonta, miten koira työnteosta väsyy. Se johtuu varmastikin keskittymisestä. Jäljet väsyttävät henkisesti. Siksi tässäkin lajissa on tärkeää pitää huolta koiran kunnosta, nesteytyksestä ja levosta. Vain siten koira jaksaa tehdä suorituksensa hyvin ja loppuun asti.

Esineilmaisu tärkeää

Peltojäljellä esineet ovat usein melko pieniä. Uuno ilmaisee esineen menemällä maahan sen edessä.

Tavoitteena käyttövalio

Meillä on vielä paljon treenattavaa Uunon kanssa, mutta katseen olemme jo kääntäneet kohti ensi kesää. Toivottavasti haistelu sujuu silloin viime kesän malliin ja voimme viettää Uunon käyttövaliojuhlia. Aika lähellä niitä ollaan. En olisi koskaan uskonut, että minussa on sellaisia kouluttajan kykyjä!

Tittelit ovat pelkkiä kirjaimia koiran nimen edessä, mutta minulle ne merkitsevät paljon: olen osannut tehdä asioita oikein koulutuksellisesta näkökulmasta. Mutta vaikka Uunolla ei olisi yhtään titteliä, se olisi minulle silti yhtä rakas ja tärkeä.

Ajattelen, että tittelit ovat piste i:n päälle. Olemme onnistuneet asiassa, joka tuottaa iloa sekä ohjaajalle että koiralle.

Kirjoittaja: Minna Kujanpää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.