Kilparatsujen opinahjo on maneesi

Maarit Raiskio on yksi Suomen kokeneimmista ja menestyneimmistä kouluratsastajista. Hän on arvostettu kouluttaja sekä kilpailija, joten hän ratsastaa hevosiaan hyvin tavoitteellisesti. Kilpahevosten elämään kuuluu paljon muutakin kuin pelkää treeniä ja kilpailemista. Maaritin tallilla hevoset pääsevät näkemään ja oppimaan erilaisia asioita ja niillä on paljon eläinkavereita hevosten lisäksi.

Kissat apuopettajina

Maaritilla on useita tanskandoggeja, joten hänen hevosensa ovat tottuneet niihin. Hänen koiransa eivät välitä hevosista eivätkä hevoset koirista. Sen sijaan tallin kaksi kissaa ovat ystävystyneet hevosten kanssa.

Kilparatsu Cartier (Sir Donnerhall I – Hill Hawk xx) rakastaa kissoja. Se haistelee niitä innokkaasti. Kissat käyvät moikkaamassa Cartieria ja muita hevosia aina, kun karsinan ovi on auki.

Kun ulkona on kylmä, kissat eivät pahemmin poistu lämpimästä satulahuoneesta. Muulloin kissat käyvät usein maneesissa, jossa ne liikkuvat maneesin laitoja pitkin. Hevoset tervehtivät kissoja nuuhkaisemalla niitä ohi kävellessään. Kun Maarit pitää maneesissa valmennuksia, kissat muistuttavat ihan apuopettajia, kun ne seuraavat Maaritin vieressä ratsukoita.

Kilparatsujen monipuolinen temppurata

”Meillä on maneesissa ympäri vuoden erilaisia härpäkkeitä. Sieltä löytyy muun muassa teltta, tuomaripöytä, erivärisiä sateenvarjoja sekä käytöstä poistettuja raippoja, joiden päähän on kiinnitetty kulkusia ja rapisevia nauhoja. Tällä hetkellä yhdessä kulmassa on suuri beach-lippu, joka heiluu aina, kun hevonen kulkee ohi. Maneesista löytyy myös Kyösti. Se on asiakkaani tekemä linnunpelätintä muistuttava suuri nukke, jolla on raidallinen paita, olkihattu ja vappuhuiskat käsissään. Jouluna meillä oli maneesissa joulukuusi valoineen.”

Hevosilla on vapaapäivien ilona myös oma pallo. ”Olen totuttanut hevoset suureen jumppapalloon. Kun ne koskevat siihen turvalla tai jalalla, annan niille namin. Ne oppivat nopeasti tykkäämän siitä ja leikkivät sen kanssa. Osa niistä jopa jahtaa palloa”, Maarit sanoi.

Pelottavat kohteet

Hevosten pitää oppia, että ne voivat turvallisesti käydä haistelemassa outoja ja pelottavan tuntuisia kohteita. ”Usein sateenvarjot pelottavat. Niitä näkee kuitenkin kilpailuissa, joten hevosten täytyy oppia sietämään niitä. Opetusvaiheessa kävelytän hevosta sateenvarjon kanssa ja kun hevonen koskettaa sitä turvallaan, sateenvarjo menee pois. Hevonen oppii siis, että on turvallista haistella pelottavaa kohdetta ja haistelemalla pelottava kohde menee pois.”

Maarit opettaa hevosensa sietämään myös sellaisia kohteita, joista lähtee ääniä.
”Kosketan hevosen kaulaa esimerkiksi raipalla, jonka päässä on vaikkapa kulkusia tai muovinauhoja. Kun hevonen laskee kaulaa alaspäin, ärsyke, eli tässä tapauksessa raippa, menee pois. Teen samaa muun muassa pienillä kivillä täytetyn kokispullon kanssa.” ”Käytän pelottavien asioiden kohtaamisessa myös nameja. Hevoset alkavat mennä rohkeammin kohti oppiessaan, että jännän kohteen koskettamisesta palkitaan namilla. ”

Hevosten pitää oppia, että ne voivat turvallisesti käydä haistelemassa outoja ja pelottavan tuntuisia kohteita. ”Usein sateenvarjot pelottavat. Niitä näkee kuitenkin kilpailuissa, joten hevosten täytyy oppia sietämään niitä. Opetusvaiheessa kävelytän hevosta sateenvarjon kanssa ja kun hevonen koskettaa sitä turvallaan, sateenvarjo menee pois. Hevonen oppii siis, että on turvallista haistella pelottavaa kohdetta ja haistelemalla pelottava kohde menee pois.”

Maarit opettaa hevosensa sietämään myös sellaisia kohteita, joista lähtee ääniä. ”Kosketan hevosen kaulaa esimerkiksi raipalla, jonka päässä on vaikkapa kulkusia tai muovinauhoja. Kun hevonen laskee kaulaa alaspäin, ärsyke, eli tässä tapauksessa raippa, menee pois. Teen samaa muun muassa pienillä kivillä täytetyn kokispullon kanssa.” ”Käytän pelottavien asioiden kohtaamisessa myös nameja. Hevoset alkavat mennä rohkeammin kohti oppiessaan, että jännän kohteen koskettamisesta palkitaan namilla. ”

Maneesissa hevosille soitetaan hevosten omaa cd-levyä. ”Levyn tarkoituksena on siedättää hevosia kuulemaan erilaisia ääniä. Sieltä kuuluu muun muassa aplodeja, junan ääniä sekä erilaisten eläinten, kuten sikojen, lehmien ja koirien, ääntelyä. Meillä on jokaisessa maneesin kulmassa kaiutin, joten ääni kuuluu eri puolella maneesia yhtä hyvin. Tosin välillä pelkkä maneesi riittää pelottavan äänenlähteeksi, sillä sen katto ja seinät paukkuvat kovalla tuulella melko äänekkäästi”, sanoi Maarit.

Mitä erilaisempia juttuja hevosten kanssa tekee, sitä paremman kontaktin niihin saa. ”Kilpailuissa hevoset näkevät usein kaikenlaista uuttaa ja pelottavaa. Kun olen kotona esitellyt niille outoja ja pelottavia asioita, ne luottavat minuun paremmin vieraissakin paikoissa.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *