Valjakkokoira belgianpaimenkoira malinois Rosin kuulumisia

Kuten varmaan monen muunkin, myös minun lempivuodenaikani on kesä. Tällä hetkellä vetolajien suhteen vietetään hiljaista aikaa ja keskitytään koiran peruskunnon rakentamiseen.  Mutta ennen kesäfiilistelyitä, kerrataanpa hieman kulunutta valjakkohiihtotalvea.

Koirille tarkoitettu latu auttoi treenaamisessa

Jos toissa talvi oli lumien puolesta surkea, niin viime talvena harjoitusolosuhteet olivat puolestaan loistavat, vaikkakin lumia saatiin odotella Kuopiossa vuoden vaihteeseen saakka. Iloksemme naapuripitäjään Siilinjärvelle avautui 24/7 käytössä oleva koiralatu. Etenkin vuorotyöläisen näkökulmasta tämä oli aivan huippu-uutinen. Vaikka lähialueella valjakkovuoroja onkin ihan kohtuullisesti tarjolla, niin niiden ajankohta on tavallisesti klo 20-21 illalla. Tämä johtuu tietenkin siitä, että laduilta olisi jo suurin osa ilman koiraa hiihtävistä lenkkinsä tehneet ja tarpeettomia ohituksia tulisi näin mahdollisimman vähän. Valjakkovuoron ajankohdasta johtuen valjakkoharrastajan kotiutuminen treeneistä on melko myöhäinen.

Koiralatu mahdollisti myös siis treenaamisen päiväsaikaan ja sydäntalven vähäisen valoisan ajan käyttämisen koiran kanssa ladulla huhkimiseen. Kiitokset vielä tätäkin kautta kaikille latuprojektiin osallistuneille ja sen mahdollistaneille!

Rosista suomenmestari ja vetovalio

Vaikka harjoitusolosuhteet olivat paremmat kuin koskaan, koronarajoitukset tyhjensi kisakalenterin lähes kokonaan. SPKL:n SM kilpailut onnistuttiin kuitenkin järjestämään koronaturvallisesti maaliskuun alussa Kontiolahden haastavilla laduilla. Kisakausi typistyi siis meidän osalta vain lauantain henkilökohtaiselle naiset B-sarjan 10km matkalle, sillä sunnuntain viestiin emme osallistuneet.  Tämä valjakkotalven ainoa kilpailu tuotti tuloksellisesti sen mitä kilpailulta toivoinkin – suomenmestaruuden ja kolmannen VA-tuloksen, jonka myötä Rosi valioitui ja saavutti tittelin FI VVA.

SM-kilpailujen jälkeen nautiskeltiin lopputalven lumista. Vetotreenejä tehtiin, mutta ei enää samalla tavalla suunnitelmallisesti kuin siihen asti talvea. Vetoharjoitusten tavoitteena oli ainoastaan tehdä sitä mistä molemmat eniten tykätään. En keksi heti mitään vapauttavampaa, kuin kiitää koiran kanssa järven jäällä kevät auringon kimaltaessa pakkasen kovettamalla hangella. Lumien sulettua valjaat laitettiin ”kevätsäilöön”. Ohjaajalla olisi kova maastopyöräkuume, joten sopivan menopelin löytyessä on varmaan aika laajentaa vetolajien repertuaariamme. Pyörään kiinnitettävä adapterikin olisi jo valmiina odottamassa…

Monipuolista liikuntaa ja treeniä kesällä

Kesän aikana Rosi on harrastanut metsälenkkejä, veden lämmettyä uimista, tokoa/tottista, jälkeä ja suojelua. Koronarajoitusten lievennettyä pääsimme jälleen kilpailemaan tokossakin ja toukokuussa Rosi saavutti koulutustunnuksen TK1.

Hyvää loppukesän jatkoa kaikille Nutrolin blogin lukijoille! Nautitaan hyvistä treenikeleistä ja koiraharrastuksesta 🙂

Toivoo Telle ja Rosi

 

Kuvat: Jyri Ahonen, Kaija Partanen ja Telle Ranto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *