Eläinhullujen kokoontumisajot Nutrolin®-meijerillä – mukana menossa Sampo Marjomaa

Eläimellinen päivä Nutrolin-meijerillä

Konttorillamme yleisin puheenaihe ovat eläimet: omat nykyiset ja edesmenneet lemmikit, lapsuuden kaikenkarvaiset (ja -höyheniset) ystävät, koiraharrastusten ylä- ja alamäet, kissojen edesottamukset ja tallilla tapahtuu -tarinat.

Kun eläinrakkaus hipoo eläinhulluutta, syntyi idea kutsua isoja ja pieniä ystäviä koolle Eläimelliseen päivään. Testasimme ajatusta Sampo Marjomaan kanssa, ja eläinten ystävänä Sampo oli heti valmis mukaan menoon. Koolle oli tulossa hevosia, kääpiövuohia, koiria, aaseja ja kissoja ihmistensä kanssa. Monia muitakin olisimme halunneet kutsua, mutta yhteen päivään ei mahdu määräänsä enempää paijattavia ja rapsuteltavia. Tällaisia päiviä saattaa siis tulla lisää. Kutsuimme mukaan myös kaksi videokuvaajaa, että pääsette kaikki mukaan menoon. Tervetuloa!

Somalikollit ottivat tilukset haltuunsa

”Pojat nauttivat, kun koronatylsyyden jälkeen on taas hulinaa ja kamerat räpsyvät”, nauraa Kharn Ka -kissalan emäntä Jaana Heikanen. Hauskinta somalikissa Konstan ja sen pojan Kuisman mielestä on esiintyä isossa kissanäyttelyssä ja vetäytyä sen jälkeen hotelliin leikkimään ja loikoilemaan. Mieluiten ulkomailla, niin pääsee myös laivan tai lentokoneen kyytiin. Kolmikon nuorimmainen, Kuisman poika ja Konstan pojanpoika Musti, ei ole vielä päässyt matkustamisen ja uusien paikkojen lumoon sisään. Se katselee aasia ja isoa valkoista koiraa silmät suurina. Maailma on ihmeellinen paikka 15-viikkoiselle pikkukollille, mutta epäilemättä Mustikin pääsee vielä näyttelyiden ja hotellielämän makuun.

Jaanaan tutustuimme kymmenisen vuotta sitten. Hän oli tiiviisti mukana, kun kissatuotteitamme viilattiin ja testattiin. Vuosien varrella olemme saaneet tutustua huikeisiin ihmisiin ja heidän eläimiinsä. Heitä voitaisiin kutsua brändilähettiläiksi, ambassadoreiksi tai jollain muulla muodikkaalla nimellä, mutta meille he ovat osa suurta, eläinrakasta Nutrolin-perhettä. Normaalisti tapaamme heitä näyttelyissä, kisoissa ja muissa eläintapahtumissa, mutta korona-aika vei meiltä nämä kohtaamiset. Ajatus Eläimellisen päivän järjestämisestä lähti tämän vajeen täyttämisestä.

Olga-pentu sai kesäkutrit ja Sampo valkoiset viikset

Miia Rastas on trimmaaja ja Suomen Eläintentrimmaajat SETRI ry:n puheenjohtaja.  Hän myös kasvattaa parsonrussellinterriereitä. Sampo halusi nähdä millaista hommaa on koiran trimmaaminen nyppimällä, ja Miia pyysi paikalle 5-kuisen kasvattinsa Olgan demokoiraksi. ”Auts, eikö tuo ole kuin kulmakarvojen nyppimistä koko kropasta”, kysyy Sampo. Kuin vastauksena maallikon kysymykseen Olga yrittää pussata Sampoa ja heiluttaa häntää. Kun karkeaturkkisen koiran karva on kypsä irtoamaan, nyppiminen tuntuu koirasta kivalta kokovartalorapsuttelulta. Alta paljastuu kaunis, juuri oikeanlainen, karkea uusi turkki. Osa Olgan karvoista päätyy Sampon valkoisiksi kesäviiksiksi.

Trimmipöydältä Olga siirtyy meijerin pihamaalle seurustelemaan hirnuvien, naukuvien, haukkuvien ja määkivien vieraiden joukkoon. Uhka vai mahdollisuus? Ehdottomasti mahdollisuus! Viisikuisen ennakkoluulottomuudella ja terrierin tarmolla se pyrkii ystävystymään kaikkien kanssa. Pennulle päivä toimi loistavana sosiaalistamisena, ja sen kotiväki pääsi illalla taatusti hiukan vähemmällä aktivoinnilla.

Viisas kuin aasi

Sumu Sireeni laiduntaa alkukesän vihreyttä, ja Sampo kulkee sen vierellä. Näkee, että aasit todella kiehtovat Sampoa.  Aasilla on pitkä historia ihmisen rinnalla. ”Sumu Sireeni on sellainen perusaasi. Sen selässä on klassinen kuvio, jota kutsutaan Jeesuksen ristiksi ”, kertoo Sumun ja Chilan omistaja Kaisa Toivonen.  Hän on ravivalmentaja ja aivan yltiöpäisen eläinhullu. Kotona hänellä on hevosten ja aasien lisäksi kissoja, koiria ja kääpiövuohia. Minikokoiset vuohitytöt Unelma ja Orvokki ovat päässeet tänään mukaan, ja tapaamme ne hetken kuluttua.

Sampo taputtelee Sumua, ja Kaisa kertoo aasien ikiaikaisesta viisaudesta. Ne ovat niin viisaita, että tekevät vain asioita, jotka niiden mielestä ovat fiksuja. Sumun ja sen kaverin, Chilan, mielestä viisainta juuri nyt on syödä voikukkia meijerin takapihalla, eikä se isäntäväestäkään ole hassumpi idea. Aaseja on käytetty tuhansia vuosia taakkojen kantamiseen, ja isommilla aaseilla myös ratsastetaan. Sumu Sireeni ja Chila ovat lemmikkejä ja ravihevosten seuralaisia. Sumun aasinelämää Kaisan ravitallilla seuraa Facebookissa yli 26 000 ihmistä.

”Ryhtyisitkö Aasikkalan kaupunginjohtajaksi”, kysyy Sampo.  ”Kyllä, se olisi unelmahommani”, hihkuu Kaisa.

Itsevarmat komistukset Romeo ja Veikko

Hevosaitaukseen saamme vieraaksi komean kaksikon. Hevoset edustavat Suomea ja Hollantia, sillä Veikko on suomenhevonen ja Romeo on friisiläinen. Upeat, kiiltävät hevoset kääntävät katseet puoleensa heti kun ne peruuttavat ulos trailerista pää pystyssä, uutta ympäristöä skannaten. Mehevä laidun! Sinne siis pikimmiten, pois alta aasit ja pikkukissat.

Sampo kiirehtii hevosten ja niiden omistajan, Kirsi Kainulaisen, luokse. ”Onko tämä iso tumma niitä, jotka vetävät kuningatar Elisabetin vaunuja? Sellaisia karvakavioisia eli tupsujalkaisia?” kyselee tapahtumaisäntämme. Ainakin kovin samalta Romeo näyttää, vahvalta ja ylväältä. Veikko ja Romeo ovat kouluratsuja, joilta onnistuu myös valjakkoajo. Voit ihailla näitä komistuksia paitsi videolinkistä, myös Instagram-tilillämme @Nutrolinlife ja Facebook-sivulla Nutrolin Hevoset.

Hevosten kanssa saa kokea suuren suuria tunteita, onnistumista ja riemua, mutta toisinaan myös suurta huolta, Kirsi kertoo Sampolle. Hevosiin voi käydä tutustumassa monilla talleilla, ihan vain rapsuttelemassa ja ihastelemassa näitä isoja eläimiä. ”Terapiaa, sitähän me kaikki tarvitsemme”, toteaa Sampo.

Kääpiövuohet ja Sampon innovaatio, vuohenmaitolatte

Unelma ja Orvokki ovat kamerunilaisia kääpiövuohia. Tai oikeastaan ne ovat kirkkonummelaisia, mutta niiden juuret ovat Afrikassa. Miten suloisia – ja pieniä – ne ovatkaan. Heti alkajaisiksi tilkitsemme kompostiverkolla vuohien retkiaitauksen takaosan. Aitaus rajoittuu vanhaan liiteriin, jonka alareunassa on melkein minivuohen korkuinen aukko.

Alkuun Unelmaa ja Orvokkia jännittää uusi paikka. Niska- ja selkäharjakset nousevat pystyyn, kun koira tulee nuuskimaan. Vuohien omistaja, Kaisa Toivonen, hakee hevoskuljetusautosta paketin näkkileipää. ”Tämä on tie niiden sydämeen ja vähentää ujostelua”, Kaisa ohjeistaa meitä, ja pian olemme jo aitauksessa vuohien kanssa. Voi onnea, kun saamme rapsutella tällaisia söpöliinejä.

”Ai näitä voi lypsää?”, kysyy Sampo. Saman tien hänen ajatuksensa on laukannut vuohenmaitolatteen ja neitsytvuohenjuustoon. Selkeitä hipsterituotteita. Unelma ja Orvokki nauttivat voikukanlehtiä ja kävelevät kuin koirat kelataluttimissaan. Haluaisiko Sampo vuohet lainaan Helsinkiin? ”Kyllä! Eirassa rouvat voisivat ihmetellä, että minkä rotuisia koiria nämä ovat.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *