Turhapuron ja Veijarin matka jatkuu

Kevättä kohden mennään kovaa kyytiä! Aurinko paistaa, leskenlehdet kukkivat ja joutsenet uiskentelevat joella. Kevään innoittamana kerron Turhapuron ja Veijarin kuulumisista ja hieman omistakin ajatuksistani koiran treenitauoista.

Uunon ja Aimon talvi kului hieman vaihtelevasti. Uunolta leikattiin molemminpuolinen perineaalityrä viikko ennen joulua, ja alkuvuosi meni siitä toipumiseen. Nyt kaikki näyttää taas valoisalta ja hyvältä.

Jo viime kesänä huomasin Uunon ahterissa pienen pullistuman mutta sitten se aina hävisi silmistä ja saattoi olla poissa pidemmänkin aikaa. Syksyllä se ilmaantui muutaman kerran uudelleen. Loppuvuodesta huomasin, että Uunon kakkaaminen oli hieman vaivalloista. Sen lisäksi se alkoi roikottaa häntää lenkeillä juostessaan.

Kävimme ensin kunnantohtorimme luona katsomassa, johtuisivatko vaivat anaalirauhasista. Eivät johtuneet, joten matka jatkui Vihtiin luottotohtorin luokse ja diagnoosi oli selvä.

Leikkaus sujui hyvin, ja samalla Uuno myös kastroitiin. Sen pitäisi auttaa, jotta tyrä ei uusisi helposti. Ahteriin Uuno sai kolmisenkymmentä tikkiä. Niiden kanssa vietimme sitten joululoman!

Aluksi oli hieman probleemaa kakan tulon kanssa mutta onneksi kaikki lähti sujumaan hyvin ja Uuno parantui todella hienosti. Pari päivää leikkauksen jälkeen siitä ei edes huomannut, että sille oli tehty jotain. Se oli ihan normaali itsensä – paitsi ehkä vähän ihmeissään, miksei se saa juosta ja riehua niin kuin ennenkin.

Koira paranee nopeasti

Tänä päivänä Uunolla on kaikki oikein hyvin. Se menee lujaa aina kun on mahdollista. Äkkiä koira paranee, vaikka kyseessä on isohkokin operaatio. Itse uskon, että tästä leikkauksesta paranemista edistivät Uunon hyvä fyysinen kunto ja se, että pääsimme liikkumaan pieniä lenkkejä heti leikkauksen jälkeen ja saimme luvan kasvattaa matkaa joka päivä, jos kaikki oli kunnossa.

Lääkäri poisti tikit kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen, ja silloin kävelin Uunon kanssa jo ihan normaalin pituisia lenkkejä. Uuno oli tietenkin koko ajan narussa, jottei se olisi päässyt riehumaan.

Nyt olemme kääntäneet katseet jo kesään ja vepe- sekä jälkikauteen. Tavoitteena on osallistua molemmissa lajeissa SM-kisoihin tai ainakin pyrkiä niihin. Suunnitelmissa on myös muutamia ulkomaanmatkoja, jos kaikki menee hyvin ja tämä koronatilanne helpottaa valtakunnassa.

Aimo opettelee koiranelämän perusasioita

Aimo on kasvanut jo isoksi teinipojaksi, ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää! Aimo on edelleen yhtä hauska kaveri kuin ennenkin. Sillä on aina vähän pilkettä silmäkulmassa mutta muuten sen on mahdottoman kiltti ja hellyydenkipeä.

Olen touhunnut Aimon kanssa perusjuttuja mutta pääasiassa hän on saanut olla villi ja vapaa luonnonlapsi. Elämän perusasioita olen tietenkin kertonut, ja ne Aimo on oppinut oikein mallikkaasti. Niihin kuuluvat muun muassa vapaana kulkeminen lähes joka paikassa, leikkiminen ja oleminen erilaisissa paikoissa ja halleissa sekä tietenkin perussäännöt meidän lauman arjessa.

Aimo ehtii kyllä oppimaan kaikki ne temput, joita kisoissa ja kokeissa tarvitaan, jos sinne asti mennään. Nyt kuitenkin nuo elämän peruspilarit ovat tärkeämmässä roolissa, ja siksi olemme keskittyneet niihin. Olemme myös vain nauttineet tästä nuoruusajasta yhdessä Aimon kanssa.

Aimon suhteen minulla ei ole kesälle sen erikoisempia tavoitteita. Ihmettelemme hieman vepeä ja käymme varmasti haistelemassa pellolla. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä kaikkea mieleen tulee ja mistä kaikesta sitä vielä innostuu!

Koirat nauttivat palautumisesta

Olen pohtinut paljon sitä, miten tärkeää on, että koirilla on kunnon lepotaukoja harrastuksista ja aktiivisesta elämästä. Nyt kun itsellä ei ole kovaa tarvetta harrastaa useaa lajia yhtaikaa läpi vuoden, huomaan, että koiratkin nauttivat näistä rauhallisimmista talvikausista. Lenkkeilemme kyllä paljon, mutta muuta aktiviteettia elämään ei sitten kuulukaan.

Koirat ovat vaikuttaneet todella tyytyväisiltä pelkkään lenkkeilyyn ja kotona oleiluun koko pimeän kauden. Lepokausien aikana on hyvä huoltaa koirat kuntoon kunnolla, jotta sitten, kun nenät suunnataan taas pellolle ja järvelle, koiran kroppa on huippuiskussa.

Toki aktiivisenakin aikana pidän huolta koirien lihashuollosta ja kropasta, mutta kunnollinen palautuminen tuppaa jäämään välillä vähemmälle.

Palautumisessakin on varmasti monta tapaa, jotka ovat kaikki yhtä oikeita, mutta itse olen huomannut, että kesäpainotteinen harrastaminen sopii minulle ja koirilleni parhaiten. Pimeänä aikana ja talvella keräämme voimia ja lataamme akkuja tulevaa varten.

Oikein mukavaa kesän odotusta ja alkavaa kevättä kaikille! Täällä jo sormet syyhyävät, kun tekisi mieli päästä kesätreeneihin ja -touhuihin!

Minna, Uuno ja Aimo

Kirjoitus: Minna Kujanpää         Kuvat: Anniina Kreula ja Minna Kujanpää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *