Koiran stressin alentaminen

Stressin alentamisessa pitää ensin tietää, mitkä kaikki tekijät koiran elämässä aiheuttavat stressiä. Näitä voidaan selvittää esim. tekemällä stressikartoitus, jossa on listattuna monenlaisia stressiä aiheuttavia tekijöitä. Kartoituksen avulla voidaan saada selville, miten paljon ja millaisia stressitekijöitä koiran elämässä on. Kun nämä on saatu selville, mietitään, mitä tekijöistä lähdetään vähentämään ja poistamaan koiran elämästä sekä missä järjestyksessä. Stressitekijöiden poistaminen tehdään vähitellen, koska muutokset elämässä ovat stressaavia.

Ensin kannattaa poistaa ns. turhat stressin aiheuttajat. Sellaisia voivat olla epäsopivat pannat, huonolaatuinen ruoka, liian vähä tai yksipuolinen liikunta. Riittävä liikunta erilaisissa maastoissa, etenkin metsässä hajuja tutkien, on hyvä tapa vähentää stressiä. Sitten aletaan miettiä muita stressaavia asioita ja miten niiden kohdalla voidaan toimia. Kouluttaminen ja uusien toimintamallien opettaminen stressaaviin tilanteisiin on usein hyödyllistä. Esimerkiksi koira kiihtyy siitä, kun se tietää pääsevänsä lenkille – se alkaa äännellä, juoksentelee ympäriinsä, ei pysy paikoillaan, puree hihnaa ja ryntää ulos. Opetetaan koiralle sen ollessa rauhallisessa mielentilassa paikallaoloa (myös erilaisten häiriöiden kanssa), hihnan laittaminen niin että koira edelleen pysyy paikoillaan, ovesta asiallisesti ulos meneminen ym. muita ulosmenotilanteessa toivottuja käytöksiä. Nämä opetetaan erikseen ja sitten ne yhdistetään ulosmenoon. Tehdään myös useita ulosmenotilanteita ilman että lähdetään lenkille, niissä vain harjoitellaan asiallista käyttäytymistä.

Edellä mainittu on aikaa vievää, joten yksinkertaisempaa on opettaa koiralle toivotut käyttäytymismallit ennen kuin se on oppinut väärän mielentilan erilaisissa tilanteissa. Tämä aloitetaan tietysti heti pennun kanssa sen tultua kotiin: miten käyttäydytään ruokintatilanteissa, käsittelytilanteissa, ulosmentäessä, autoillessa, hoitotoimenpiteiden aikana, ulkona lenkillä muiden koirien ohitustilanteissa jne. Kun koiralla on näissä potentiaalisesti stressaavissa tilanteissa jokin järkevä toimintamalli, on sen helpompi toimia ja olla stressaantumatta. Tähän kuuluu myös ns. ympäristöharjoittelu, jossa koira saa kokea erilaisia tilanteita, paikkoja ja asioita, joita se tulee aikuisenakin kokemaan. Näissä sitä palkitaan rauhallisesta ja asiallisesta käyttäytymisestä.

Koira kannattaa opettaa myös rauhoittumaan käskystä. Tätä harjoitellaan ensin kotona koiran ollessa rauhallinen ja rento. Sitä voidaan silitellä sen maatessa tai koira voidaan myös käskeä makuulleen, jossa sitä silitellään ja sille jutellaan rauhoittavasti. Tähän voidaan yhdistää koiran kevyt hierominen ja venyttely, koska hierominen vaikuttaa mm. oksitosiinin (”mielihyvähormoni”) tuotantoon.

Koiran elämässä on hyvä olla jonkinlaisia sääntöjä (ts. toimintatapoja) erilaisissa tilanteissa, jolloin koira ei joudu arvailemaan esim. saako se tänään tulla sohvalle vai ei. Rutiinit myös tuovat tasaisuutta elämään, koiran ei tarvitse joka päivä miettiä, mitä tulee tapahtumaan, vaan asiat etenevät ”kuten ennenkin”. Liialliset rutiinit eivät kuitenkaan ole hyvä asia, koska aina rutiininomaiseen elämään tottunut koira voi olla turhankin herkkä muutoksille.

Harrastuspuolella kannattaa pitää rajaa siinä, miten paljon koiralla on kiihdyttäviä harrastuksia ja kuinka usein näitä tehdään sekä miten niitä tehdään. Riittävä palautuminen kiihdyttävien harrastusten jälkeen on välttämätöntä, jotta rentouttava hermosto pääsisi toimintaan. Palkitseminen voi olla myös rauhallista, palloa ei aina tarvitse heittää vaan koira voi esim. vain kantaa sitä. Rodunomainen toiminta ja nenätyöskentely ovat hyviä harrastuksia suhteessa kiihdyttäviin lajeihin – niiden avulla stressitasoa voi myös alentaa. Samoin pureskelun on todettu laskevan stressiä (esim. ruoan syöminen kong-leluista tai luiden pureskelu).

Koiran ruoan tulee olla hyvälaatuista ja tarpeen mukaan voi kokeilla apuna lisäravinteita sekä varmistaa se, että koira saa riittävästi vitamiineja ja hivenaineita (esim. biotiini, sinkki, A- ja E-vitamiinit). Jotkut koirat ovat hyötyneet maitohappolisästä tai omega-tuotteista. Joissakin tutkimuksissa on havaittu feromonivalmisteista olleen apua stressaaville koirille. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä stressiä alentavana tekijänä mainitaan koiran omistaja ja hänen toimintansa. Omistajan tulisi pystyä olemaan itse rauhallinen ja rento etenkin niissä tilanteissa, joissa koira kiihtyy liikaa. Koira reagoi usein omistajan tunnetilaan ja voi täten stressaantua, jos omistaja hermostuu.

Kirjoittaja: Piritta Pärssinen