|
|
 |
|
|
Pentu
Kasvaminen on kovaa työtä. Fysiologisesti se on kaikkein vaativin vaihe koiran elämässä, koska pennun kaikki kudokset kasvavat hurjaa vauhtia. Nopeimman kasvun vaiheessa (2-5 kk iässä) pentu onkin altis ruokintavirheiden aiheuttamille sairauksille, jotka saattavat näkyä vasta viiveellä. Virheitä voivat olla ravintoaineiden puutokset, yliannostukset tai ravintoaineiden epätasapaino, ja näiden seuraukset näkyvät varsinkin nivelten ja luuston kehityksessä.
Kolmen-neljän kuukauden iässä rotujen energiantarpeessa on melko vähän eroja, sillä isojen rotujen pennuilla on suurempi energiantarve kudosten kasvuun, mutta toisaalta niiden ylläpitoenergiantarve elopainokiloa kohti on suhteessa pienempi kuin pienikokoisilla roduilla. Tästä eteenpäin isojen rotujen pennut tarvitsevatkin sitten paljon enemmän energiaa kuin pienten rotujen pennut.
Nykyään on onneksi tarjolla täysravintoja, joissa on otettu huomioon pennun erilaiset tarpeet kasvun eri vaiheissa, kun aiemmin oli vain ensimmäisen elinvuoden ajan käytettäviä penturuokia. Kasvattaja osaa yleensä neuvoa parhaiten uuden pennun omistajaa kuinka ruokkia juuri sen rotuinen pentu terverakenteiseksi aikuiseksi.
Samankin pentueen sisällä voi olla suuria yksilöllisiä eroja energiantarpeessa, sillä myös ympäristöllä on vaikutuksensa. Esimerkiksi toisen koiran seuraksi hankittu pentu saa todennäköisesti painia ja telmiä paljon enemmän kuin ainoaksi koiraksi päätynyt lemmikki. Pennun omistajat miettivät usein huolestuneina, mahtaako heidän pentunsa olla liian laiha tai pyöreä. Ainoa oikea tapa määritellä, saako pentu tai nuori koira sopivasti ruokaa, on arvioida sen vatsalinjaa ja vyötärönseutua. Mittanauhasta ja vaa’asta ei tässä ole mitään apua. Liiallinen energiansaanti johtaa liian nopeaan kasvuun ja lihomiseen, ja tämä taas kuormittaa kehittyvää luustoa. Yleisimmin luuston kehityshäiriöitä ilmeneekin juuri 3-6 kuukauden ikäisillä pennuilla.
Lataa tästä tietopaketti "Koiranpennun DHA-tarve ja saanti ravinnosta"
(Adobe Acrobat PDF-muodossa) |
|
|
 |
|
 |
|
|
|
