Pentuun tutustuminen on tärkeää suhteen kehittymisen kannalta

Saapuessaan uuteen kotiinsa pieni 7–8-viikkoinen koiranpentu saa viestilinjat kuumiksi, sillä
jokainen haluaisi tulla katsomaan ja palluttelemaan pentua, ennen kuin se kasvaa. Kun pentu varttuu, ihmisten uteliaisuus laantuu.
Omistajat kokevat ulkopuolisten osoittaman hellittelyn lisäksi usein muitakin paineita, jotka liittyvät pennun sosiaalistamiseen ja erilaisten taitojen opettamiseen. Mikä on lopulta tärkeää?

Uusi ympäristö

Aikuisten koirien kohdalla puhutaan usein siitä, että jokainen koira on oma yksilönsä ja sellaisena jokainen tulisi myös kohdata ja kouluttaa. Pienellä pennulla on kuitenkin edessään pitkä matka aikuisuuteen. Jotta koiraa voisi kouluttaa yksilöllisesti, olisi arvokasta käyttää aikaa pentuun tutustumiseen.

Tarkkailu on mielestäni alussa arvokkain informaation lähde, ei niinkään tekeminen. Pennun ollessa valveilla sen puuhista ja reaktioista on helppo kerätä informaatiota. Pennut ovat usein toimeliaita ja uteliaita. Jo ihan tavallisessakin kodissa on paljon uusia paikkoja tutkittavana. Jokaista sopukkaa ei tarvitse tutkia ensimmäisenä päivänä. Uusia tiloja voi ihmetellä päivien kuluessa ja kerryttää tietoa kokemuksista: miten pentu kohtaa sille vieraita ympäristöjä, pintamateriaaleja, mihin se haluaa tarttua ja mitä maistaa, minne se haluaa asettua?

Pienelle pennulle on riittävästi siinäkin, että se oppii ymmärtämään tärkeimmät perustarpeensa eli missä ovat ruoka-ja herkkuvarastot, mistä pääsee pihalle tarpeilleen ja missä on kodin mieluisin paikka ottaa nokosia. Saatat myös huomata, että pentu haluaa vältellä jotakin. Jos se alussa vierastaa esimerkiksi kylpyhuonetta, montako tutustumiskäyntiä tarvitaan, jotta tila muuttuu neutraaliksi? Jos pentu taas aristelee tai pelkää jotain, on hyvä antaa sille aikaa kerätä rauhassa rohkeutensa ja selviytyä tilanteesta voittajana. Pelottaviin tilanteisiin pakottaminen tai houkuttelu tuottavat harvoin toivottuja tuloksia. Anna siis pennulle aikaa ja tilaa käsitellä asioita. Joskus voi olla hyödyllistä toimia itse rohkaisevana mallina pelottavien asioiden kohtaamisessa, tai käyttää vanhempaa rohkeaa koiraa mallin antamisessa.

Uusi lauma

Pennun puuhia tarkkaillen ja niihin sopivasti osallistuen saa hiljalleen luotua suhteen pentuun ja tehtyä itsestään sille merkityksellisen. Kommunikointi pennun kanssa on tärkeää, koska ilman sitä ei synny toimivaa suhdetta ja harrastaminen myöhemmin on vaikeaa ilman yhteistä ajatustenvaihtoa. Pienen tulokkaan tekemisiä on paitsi seurattava myös ajoittain ehkä ohjailtava, vahvistettava ja rajoitettavakin.

Omistajan on luotava toimintatapoja, joilla hän muovaa pennun toimintaa haluamaansa suuntaan. Kun suhde toimii kestävällä pohjalla, on mukava myöhemmin aloittaa yhteiset harrastukset ja mikä tärkeintä, kouluttaa koiralle haluamansa taidot arjen sujuvoittamiseksi. Myöskään perheen muihin koiriin tai eläimiin pennun ei tarvitse tutustua suin päin. Toisiaan voi ihmetellä ensin portin läpi ja myöhemmin ilman esteitä lähemmässä kontaktissa. Alussa on hyvä valvoa näitä tilanteita, sillä monesti kokoero pienen pennun ja aikuisen koiran välillä on niin suuri, että tahatonkin leikki voi aiheuttaa pennulle vammoja.

Joskus myös pentu voi olla niin raju, että se saa vanhemman koiran ahdistumaan ja omistajaa tarvitaan ohjaamaan toimintaa toiseen suuntaan. Tässäkin asiassa maltti ja valvonta ovat hyvästä. Tärkeää on sekin, että pentuarjen lomassa muistaa huomioida myös perheen muut koirat ja lemmikit!.

Oman tontin ulkopuolelle

Sosiaalistamisessa kannattaa pitää jäitä hatussa ja muistaa, että less is more. Kannattaa panostaa laatuun ja hankkia onnistuneita kokemuksia erilaisista ihmisistä, eläimistä, asioista ja ympäristöistä. Suuresta kokemusten määrästä ei ole iloa, jos ne ovat tuottaneet pennulle negatiivisia tuntemuksia. Parempi on luoda vähemmän, mutta laadukkaita kokemuksia – erityisesti vähän ujomman ja aremman pennun kanssa.

Pieni pentu väsyy nopeasti isoon ärsyketulvaan, ja väsynyt pentu puolestaan ylireagoi herkästi. Uusia kokemuksia ei tarvita ensimmäisinä päivinä kodin ulkopuolelta, kun niitä voidaan kerryttää turvallisesti kotonakin. Näitä kotoisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi uudet huoneet, kodin koneiden äänet, perheen muut koirat ja ihmiset, ehkä naapurit ja kodin välitön lähiympäristö – pennun uusi arki. On hyvä antaa pennulle aikaa soljahtaa uuteen laumaan ja uuteen ympäristöön, kotiutua kunnolla.

Reviirin turvallinen laajentaminen

Kun pentu tuntuu kotiutuneen, voi sen kanssa kohtuullisissa määrin alkaa vierailla erilaisissa paikoissa ja kohdata erilaisia asioita. Kuitenkin on aina hyvä muistaa Korrin Pekan viisaat sanat siitä, että koiran edunvalvoja on sen hihnan kantaja. Kun olet jo tarkkaillut pentua kotiutumisen yhteydessä, pystyt paremmin arvioimaan, milloin jokin asia on sille jännittävä jo ennen kuin koira pelästyy tai ahdistuu. Huomaat myös ajoissa, kun pentu alkaa väsyä. Pystyt paremmin valvomaan pennun etua ja siten suojelemaan sitä turhilta ikäviltä kokemuksilta.

Uusien seikkailuiden tarkoitus on kasvattaa pennun sosiaalisuutta, uteliaisuutta ja itsevarmuutta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Erityisesti lasten ja toisten koirien kohtaamisessa kannattaa osoittaa malttia. Olisi hyvä, jos vieraat koirat tiedettäisiin turvallisiksi, jottei pääse syntymään ikäviä kohtaamisia, joissa pieni pentu on aina altavastaajana. Lapset puolestaan ovat usein hyvin arvaamattomia äänen käytössään tai liikkeissään, mikä saattaa pelästyttää pentua. Joskus yksikin pelästyminen riittää, ja töitä on tehtävä paljon tilanteen korjaamiseksi.

Uudet jutut kannattaa kohdata aina pennun ehdoilla. Tilanteet tulisi luoda sellaisiksi, että pentu voi itse lähestyä asioita ja valita, milloin se on valmis ottamaan niihin kontaktin. Tai jos pentu ei halua kohdata jotain ihmistä tai toista koiraa läheltä, sitä ei siihen pakoteta. Riittävä tila ja riittävä mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen kasvattavat arankin koiran rohkeutta kohdata asioita.

Uusia taitoja

Pennulle kertyy ensimmäisten viikkojen aikana runsaasti taitoja touhuilun ja leikin lomassa. Sille ei vielä tarvitse opettaa harrastuksissa tarvittavia tehtäviä, sillä ne jokainen koira oppii myöhemminkin. Kun malttaa käyttää joitakin viikkoja pennun tarkkailuun ja suhteen luomiseen ja hankkii siten valtavan määrän informaatiota omasta pennustaan, temppujen ja taitojen opettaminen on aikanaan helpompi aloittaa. Tuo informaatio auttaa miettimään, mihin oman pennun kanssa kannattaa panostaa päästäkseen haluamaansa tulokseen. Jokaisella koiralla on omat yksilölliset piirteensä ja tarpeensa, niin myös sinun pennullasi.

Kirjoittaja: Riitta Kivimäki, Tmi Kipinällä

Kuvat: Kaisa Jalava (ylin sekä kolmas kuva) Hannele Rontu, Maarit Karhu-Teiskonen / Riemukauppa.fi sekä Riitta Kivimäki