Ihan muuten vaan... (12.05.2007)
...ollaan tässä Telman kanssa oleiltu. Tehtiin kyllä viime viikolla kontaktiharjoituksia ja vietettiin lauantaina oikein mukava päivä agility-kisoissa. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja Telma pääsi tutustumaan kisatunnelmaan. Kyllä siinä huomasi, että kiinnostusta oli radan suuntaan. Tänään päästään sitten ensimmäistä kertaa treenaamaan yhdessä virallisesti. Henkinen valmistautuminen on alkanut, että en lannistu heti alussa.
Tähän onkin hyvä jatkaa pientä tarinointia Telman positiivisista vaikutuksista. Kyllähän koira nostaa elämänlaatua, ei siitä pääse mihinkään. Eläinten kanssa tulee käytyä läpi tunteiden koko kirjo, mutta mukavaa niiden kanssa on se, että vanhoja ei muistella eikä olla ylianalyyttisiä. Asiat käsitellään heti ja mennään eteenpäin. Sitä taitoa toivoisin välillä myös itseltäni esim. parisuhteessa.
Muutaman kerran räntäsateessa käynyt myös mielessä, että ilman koiriani olisi taas tämäkin lenkki jäänyt tekemättä. Happihyppely ei pitkän työpäivän jälkeen todellakaan tee pahaa mielelle ja ruumiille.
Koirien kautta olen myös tutustunut lukuisiin uusin asioihin ja ihmisiin, jotka ovat rikastuttaneet - ja toivottavasti tulevat jatkossakin rikastuttamaan - elämääni ainutlaatuisella tavalla.
Niin, ja jos edelleen etsisin "sitä oikeaa", ottaisin Telman kaikkialle mukaan. On nimittäin havaittu, että sen kautta saa aika helposti huomiota ja kauniita hymyjä.
Telman myötä olen edelleen saanut venytettyä pinnaani aivan uusiin pituuksiin. Välillä paukahtaa, mutta nykyään huomattavasti harvemmin kuin ennen. Nyt alan venymisvaiheessa oikeaoppisesti etsimään keinoja, millä Telman tietty "häirikäyttäytyminen" olisi mahdollista muuttaa. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin muistuttanut itselleni alituisesti, että kyseessä on vasta pentu.
Olen sieltä täältä lukenut enemmänkin koiran terapeuttisista vaikutuksista niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Niistä voisi joskus kirjoitella tarkemman tutustumisen jälkeen pitemmänkin blogimerkinnän. Oman kokemuksen perusteella voin kuitenkin sanoa, että Telma on tuonut elämääni niin paljon iloa jo nyt, että sitä ei oikein sanoin voi edes kuvailla. Ilosta ja positiivisuudesta ei minulla perusvakavana suomalaisena miehenä ole mahdollisuutta saada yliannostusta, joten olen todella onnellinen tästä "Telma-lisästä". Paljon siis hyvää olen siis tältä pieneltä karvakasalta saanut. Ny sitten pitää vaan yrittää olla Telman arvoinen isäntä.
Kommentit (0)
Seuraava merkintä
Edellinen merkintä
